Viesti viisaasti sisäilmaongelmista

Lääkäri kohtaa sisäilmaongelmia vastaanotollaan, mutta myös asiantuntijana työpaikoilla, kouluissa ja -päiväkodeissa. Viestintä on olennainen osa sisäilmaongelmien hallintaa ja ratkaisemista. Lääkärin on hyvä pitäytyä viestinnässä omalla asiantuntemusalueellaan ja välttää ottamasta kantaa -rakennuksen kuntoon, ilmanvaihdon toimivuuteen tai sisäilman laadun mittauksiin. Hyvä viestintä ei ole pelkästään tiedon jakamista, vaan vastavuoroista tietojen, näkemysten ja kokemusten vaihtamista. Sisäilmaongelmissa viestinnän tavoitteena on ennen kaikkea luotettavan tiedon lisääminen ja luottamuksen rakentaminen. Viesti kannattaa muotoilla ratkaisukeskeisesti

Positive impacts of environmental characteristics on health and wellbeing in health-care facilities: A review

Well-designed indoor environments can support people’s health and welfare. In this literature review, we identify the environmental features that affect human health and wellbeing. Environmental characteristics found to influence health outcomes and/or wellbeing included: environmental safety; indoor air quality (e.g. odour and temperature); sound and noise; premises and interior design (e.g. construction materials, viewing nature and experiencing nature, windows versus no windows, light, colours, unit layout and placement of the furniture, the type of room, possibilities to control environmental elements, environmental complexity and sensory simulations, cleanliness, ergonomics and accessibility, ‛‛wayfinding’’); art, and music, among others. Indoor environments that incorporate healing elements can, for instance, reduce anxiety, lower blood pressure, lessen pain and shorten hospital stays

Sisäilman hyväksi : Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun

Sisäilmahaittojen tutkiminen on monesti kuin salapoliisityötä. Syitä ja seurauksia on ongelmavyyhdiksi asti. Ratkaisuun ei riitä pelkkä tekninen osaaminen, kun ihmiset ovat huolissaan. Työympäristö, jossa tekniikka toimii ja ihmiset voivat hyvin, saavutetaan oikean toimintamallin avulla. Sisäilman hyväksi kertoo, kuinka ongelmat ratkaistaan suunnitelmallisesti ja hyvästä viestinnästä huolehtien. Malli perustuu tutkimustietoon ja kokemukseen, jonka Työterveyslaitoksen tutkijat ovat saaneet ratkoessaan sisäilmaongelmia sadoilla työpaikoilla. Sisäilmaongelmien ratkaisu vaatii tilan käyttäjien ja monien eri alojen osaajien keskinäistä yhteistyötä. Opas soveltuu erinomaisesti työkaluksi työsuojelun, työterveyshuollon ja kiinteistöhallinnan ammattilaisille

Työympäristömuutos, monitilatoimiston toimivuus ja henkilöstön hyvinvointi

Työympäristömuutos monitilatoimistoihin voidaan nähdä organisaation strategisena prosessina, jonka johtamisella pyritään varmistamaan henkilöstölle terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä samalla tehostamaan tilankäyttöä. Asiantuntijaorganisaatio (N=191) muutti avokonttorista monitilatoimistoon. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä (vastaajia 57 %), teemahaastatteluja ja dokumenttianalyysia. Tulosten mukaan työympäristömuutosta edistivät johdon sitoutuminen, selkeät tavoitteet, aktiivinen viestintä ja henkilöstön osallistuminen. Henkilöstö oli tyytyväinen työhönsä ja työympäristöönsä kokonaisuutena. Monitilatoimisto arvioitiin turvalliseksi ja sopivaksi työtehtävien hoitamiseksi ja siellä pystyttiin työskentelemään tehokkaasti. Tietojärjestelmät tukivat monipaikkaista työskentelyä. Työtilat tukivat yksilötehtäviä ja ryhmässä työskentelyä. Runsas kolmannes kuitenkin koki paikan rauhattomaksi ja työrauhan heikentyneen. Tiloissa ei aina löytynyt helposti sopivaa paikkaa, jossa voi keskustella rauhassa. Tilatehokkuuden ja kustannussäästöjen lisäksi työympäristömuutoksen arvioitiin parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä viihtyisyyttä. Henkilöstön tyy-tyväisyys työympäristöön, tilojen sopivuus työtehtävien hoitamiseksi ja kokemus tehokkaasta työskentelystä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hyvinvointia kuvaavaan myönteiseen työn imuun ja vähäisempään stressiin. Tutkimus osoitti työympäristömuutoksen johtamisen haastavuuden ja toimintatapojen edelleen kehittämisen tarpeen sekä työtilojen psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden merkityksen henkilöstön hyvinvoinnille

PERCEIVED INDOOR AIR QUALITY AND PSYCHOSOCIAL WORK ENVIRONMENT IN OFFICE, SCHOOL AND HEALTH CARE ENVIRONMENTS IN FINLAND

Objectives: The study examined the extent and prevalence of perceived indoor environment-related (IE-related) symptoms environmental complaints and psychosocial work environmental factors in Finnish office, school and health care environments. Material and Methods: The data were collected from non-industrial workplaces (N = 455) in 2011-2012 and 2015-2017 using the Finnish Institute of Occupational Health's Indoor Air Questionnaire (IA Questionnaire). Suspicion of IE-related problems was reported in 59% of workplaces. The data consisted of 28 826 employees' responses. Results: The employees reported symptoms and environmental discomfort in office environments less often than in school or health care environments. The most often reported IE-related complaints were stuffy air (39% of respondents), dry air (34%) and insufficient ventilation (33%). The most often reported symptoms were irritation of the nose (27% of respondents), irritation of the eyes (26%), and hoarse or dry throat (24%). The results showed differences between the perceived IE in office, school and health care environments. Conclusions: Compared to earlier findings, the most often perceived IE-related symptoms and complaints have increased in Finnish health care environments. The office employees' perceptions of psychosocial work environment remained fairly unchanged whereas health care personnel more often assessed their psychosocial environment as positive compared to previous reports. Instead of exact reference values, comparing the results of IA Questionnaires with the distributions and mean values of the results of this study may be more informative for those striving to solve IE-related problems. The presented distribution and mean values of perceived symptoms, environmental complaints and psychosocial work environment might help to relate the results to other workplaces. This, in turn, might increase the understanding that IA Questionnaire results are influenced by many factors. The results presented can be used as new reference material when interpreting the results of IA Questionnaires in office, school and health care environments.Peer reviewe

Sairaaloiden toimintojen ja tilojen suunnittelu Lean–ajattelulla

Ohje on suunnattu sairaaloiden, sairaanhoitopiirien ja soten johdolle toimintojen ja tilojen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi

Selätä sisäilmastokiista : viesti viisaasti

Miten kertoa ja keskustella vaikeista sisäilmasto-ongelmista? Miten viestiä terveysriskejä sisältävistä asioista ymmärrettävästi ja uskottavasti? Kirjassa opastetaan kattavan viestintäsuunnitelman laatimiseen, aina tavoitteiden ja kohderyhmien tarkentamisesta viestinnän sisällön suunnitteluun. Parhaimmillaan sisäilmaviestintä on vastavuoroista tietojen ja kokemusten vaihtamista. Kirjassa on useita käytännön esimerkkejä ja täsmäohjeita haastaviin viestintätilanteisiin. Hyvin hoidettu viestintä säästää varmimmin huhumyllyltä ja julkisuuskriisiltä. Viestintä voi auttaa jo rapautuneenkin luottamuksen uudelleen rakentamisessa

Terveydenhuollon työprosessien, palvelujen ja tilojen kehittäminen Lean-ajattelun avulla (TeLean) : tutkimushankkeen loppuraportti

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa hyödynnettiin Lean-ajattelua terveydenhuollon työprosessien, palvelujen ja tilojen kehittämisessä. Tutkimuskohteena toimivat Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS). Tässä hankkeessa korostui se, että sairaalan johdon tulee viedä eteenpäin yhtä aikaa strategisesti tärkeitä sairaalan tutkimus- ja hoitoprosesseja ja sairaaloiden tilojen uudistamista toimintojen tarpeiden lähtökohdista. Osallistuva suunnittelu, jossa sairaalan henkilöstö on tiiviisti mukana työprosessien ja tilojen kehittämisessä, on tutkitusti eduksi hankkeiden läpiviennissä ja hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Sujuvilla työprosesseilla sekä terveellisillä ja turvallisilla työtiloilla kyetään edistämään terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta